Toipumista ja treeniä

Täällä taas päivitellään Unnan kuulumisia. Toipuminen on mennyt paljon paremmin kuin osasin edes kuvitella! Neiti on leikkinyt turhankin innokkaasti, ja olen joutunut välillä vähän rauhoittelemaan leikkejä. Kymmenen päivää meni nopsaan, ja perjantaina käytiin jo poistamassa tikit. Eläinlääkäri sanoi, että haava on todella siisti ja tikinreiätkin menevät varmasti umpeen parissa päivässä. Verikokeenkin tulokset näytti hyvältä, joten Unna sai terveen paperit! ♥ Samalla Unna sai myös ensimmäisen rokotuksen, koska täytti torstaina jo 12vkoa.

Masu pari päivää tikkien poiston jälkeen

Lunan kanssa päästiin torstaina parin viikon tauon jälkeen agilitytreeneihin, ja päästiin viimein siirtymään ulos treenailemaan! Lunahan oli ihan intopiukeena ja treenit meni hyvin, joten tämän rohkaisemana ilmoitin meidät 3.5 pidettäviin Seinäjoen kisoihin. Jos siellä menee suht hyvin lähdetään kisoihin myös 10.5 Kauhajoelle.

Tokoiltu on myös ahkeraan, ja tänään käytiin vierailemassa Ikaalisissa ja tekemässä kokeenomainen treeni. Sekin meni ihan mukavasti, pikkuisen oli kuuma ja jouduttiin jonkin verran odotteleen niin huomasi että hieman Luna kerkes väsähtään. Nouto oli taas aika laiska, ja kaukoissa oli myös parantamisen varaa. Paikkamakuussa olin ylpeä kakarasta, kaksi koiraa lähti rivistä mutta mun tyttö tönötti paikallaan. Hieno otus ♥ Vappuna 1.5 mennään kisaamaan Ikaalisiin AVO-luokkaan, tavoitellaan sitä TK2-tunnusta..

Että sellaista meille. Olen tavattoman onnellinen, että Unna on kunnossa ja päästään nyt totuttelemaan kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen. :)

Unna 12vkoa

Rankka elämänalku :(

Tämä viikko ei kauhean kivoissa merkeissä käynnistynyt, Unna nimittäin joutui maanantaina yllättäen leikkaukseen. Meilläpäin on ollut liikkeellä jonkinlaista koirien flunssavirusta, ja sen saivat myös mun koirat. Kovaa aivastelua ja pärskimistä oli alkuun etenkin Lunalla. Ensin luultiin että kyseessä on nenäpunkki, ja molemmat koirat lääkittiin. Tämä ei auttanut. Unna alkoi sitten viime keskiviikkona ripuloimaan, ja ripulia jatkui aina viikonloppuun asti. Viikonloppuna tuttu ell kirjoitti Unnalle antibiootin ja kehotti jatkamaan Canicurin syömistä, sillä tytöllä epäiltiin suolistotulehdusta.

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tilanne muuttui radikaalisti. Aamuyöllä Unna alkoi ensimmäisen kerran ripuloinnin lisäksi myös oksentaa rajusti limaa. Oksennus muuttui valkoiseksi vaahdoksi, ja koira alkoi kouristella. Tilanne meni vartissa ohi. Aamulla metsästin aikaa niin Kankaanpään, Porin ja Tampereen klinikoilta, ja lopulta Porin Eläinlääkäripalvelusta saatiin aika järjestetymään iltapäivälle. Unna tutkittiin alkuun, sydän kuunneltiin ja tunnusteltiin maha. Maha aristi selkeästi, ja verikokeesta huomattiin että tulehdusarvot olivat rajusti koholla. Ell otatti röntgenkuvan, jossa ei ihan selkeästi näkynyt mitään joten päätettiin vielä ultrata. Ultrassakaan ei selvästi näkynyt mitään, muta ell oli sitä mieltä että mahassa oli jotain ylimääräistä.

Ensin kehottivat lähtemään Hattulaan, jossa olisi ollut eläinsairaala ja ympäri vuorokauden hoito, mutta sanoin että mulla ei yksinkertaisesti ole mahollisuutta lähteä. Ihana lääkäri järjesti sitten niin, että leikkasivat Unnan samana päivänä vielä tuolla omalla asemalla. Leikkaus meni hyvin, ja Unnan mahasta löytyi iso määrä ihmisen hiusta (!!??) ja samalla todettiin kovin ärtynyt suoli. Unna oli yön yli toipumassa kotona, ja yö menikin yllättävän hyvin. Tyttö touhusi jo, vaikka leikkauksesta ei ollut kuin 15 tuntia. Kovin tokkurassa se tietysti oli kovien kipulääkkeiden vuoksi. Eilen Unna vietti vielä puolen päivää Porissa nesteytyksessä, ja sai vielä ennen kotiinpääsyä pistoksina kipulääkkeen ja pahoinvointilääkkeen.

Että tälläinen ikävä elämänalku mun vauvalla. Tyttö oli koko tämän ripulin ajan pirteä; söi, leikki ja joi normaalisti.   Vasta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tilanne romahti. Sain tämän viikon töistä vapaata, ja ensi viikoksi äitini tulee hoitamaan Unnaa. Luna on hoidossa isällä Pomarkussa, ja me Unnan kanssa ollaan Pomarkussa myös mutta mun isovanhempien luona. Täällä on tehty vauvalle toipilashuone jossa me nukutaan lattialla yhdessä. Unna onkin nukkunut jatkuvasti osittain mun tyynyllä. ♡

25.4 poistetaan tikit, ja sinne asti menee nyt antibioottikuuri, mutta aiemmin mennään kontrolliin jos tilanne ei parane (koira alkaa kipuilla tai uloste ei ala kiinteytyä). En oikeasti halua enää koskaan kokea mitään tälläistä, elämäni kauheimpia aikoja tässä vietettiin. Itkin maanantaina ihan hysteerisesti, ja tulipa siinä koettua elämän ensimmäinen paniikkikohtauskin. En voi kuin koko sydämestäni kiittää Porin Eläinlääkäripalvelua ja eläinlääkäri Tessa Stenroosia ja hoitajia, jotka kovan kiireen keskellä tekivät aikaa pienelle potilaalle. Olen ikuisesti kiitollinen!

Nyt kaikki näyttää toistaiseksi hyvältä, ja voi sitä ilon tunnetta kun Unna kakkasi aamulla! Eli suoli ainakin toimii. :) Tyttöä ei tunnu kivut vaivaavan, lähinnä tuo kauluri aiheuttaa vikinänaiheita. Jos nyt vaan kaikki menisi jatkossa hyvin, ja selvittäisiin tästä pelkällä säikähdyksellä.